[ 140 - Suunnitelmat ]

Multa kysellään kauheesti kokoajan että mitkä on mun ja Raden tavotteet, miltäs kisakalenteri näyttää, koska hankit nuorikon tohon kylkipojaks jne.

Ajatus musta ja Radesta ravaamassa kisakenttiä muuta ku harrastemielessä kuullostaa hassulta, vaikka meistä varmasti ratsukkona olisikin siihen. Mulla on tavotteena joskus lähteä rämpimään kouluratoja ihan tosissaan, mut mun aika ei oo nyt. Mulla on perusratsastuksessa vielä niin paljon moitittavaa, etten koe järkeväksi tällä hetkellä silmät kiiluen kisakentille suuntaamista. Tavotteet mitä alunperin mulle ja Radelle oon asettanu on ylitetty ja tällä hetkellä aion vaan keskittyä saumattoman yhteistyön parantamiseen ja Raden hyvinvointiin ilman mitään häiriötekijöitä. Se mitä tulevaisuus tuo tullessaan, on joskus parempi jättää auki ja odottamaan.

Pusuhetki irtojuoksutuksen jälkeen

Monet ovat kritisoineet sitä, kun meitä ei kisakentillä näy. Ei se radoilla ravaaminen ole kaikkia varten, toiset haluavat vain treenata ja harrastaa omaksi ilokseen. Kisaaminen ei ole meiltä ratsukkona poissuljettu asia, mutta tällä hetkellä se ei tunnu ajankohtaiselta. Vaikka sen kenties pitäisi. Kesä lähestyy kovaa vauhtia ja tosissaan menevät ovat kauden alottaneet jo aikapäiviä sitten. Mut ei me. Mä en vaan saa sitä samallaista tyydytystä kouluradalta, minkä saan kotoa onnistuneen treenin tai ihanan maastolenkin jälkeen. Mä tiedän että se oli tavotteena ja unelmana, mut voihan nekin muuttua. Right? Kisakalenteri näyttää just siltä miltä pitää. Oon muutamat viikonloput merkannut kalenteriin "mahollisina kisareissuina" ja jos niiden lähestyessä olo on sen mukanen, niin kävästään vähän kokeilemassa heikkoa jäätä kepillä. Kuitenkaan muutamia kisoja enenpää ei olla menemässä, tänäkään kesänä. Eikä se mua haittaa. Jätetään ruusukkeiden perässä reissaaminen niille jotka sitä oikeesti haluaa tehä.

Muutenkin edetään rennosti ja rauhassa, erinäisten kommenttien ja ihmisten johdosta tallilla käynti muuttui lähes vastenmieliseksi. Sitä alkoi sovittamaan tallikäyntejään niin ettei kukaan ole paikalla ja jos joku ilmesty, äkkiä kamat kasaan ja menoks. Mun hevosta kritisoitiin ja samoin minua, eniten mua kuitenkin loukkasi ettei mitään noista voitu kertoa suoraan minulle. Muutamista pistin eteenpäin viestiä, sen verran loukkaavia perättömiä syytöksiä alkoi sadella. Kuitenkin nyt alkaa asiat olla hyvin. Kevät antaa uutta energiaa ja Rade voi hienosti. Odotan enemmän kuin innolla kesää ja uutta tallia. Se, mitä tapahtuu syksyllä on vielä auki. Toisten ei pitäisi antaa vaikuttaa omaan suoritukseen, mutta niin se vaan on että välillä vahvinkin sortuu.

Koko talvi ollaan menty Raden stressitason ja mahan ehdoilla, molemmat talvet ollut samanlaisia. Tämä paljon pahempi ja tiedän kyllä miksi. Kuitenkin nämä stressitekijät ovat nyt kaikonneet ja ollaan saatu uutta tuulta purjeisiin. Kesällä, kiitos laitumen, R voi paljon paremmin ja mahaongelmat poistuvat lähes kokonaan. Stressihevosen kanssa eläminen on välillä kun aallolla ratsastamista, mutta silti niin palkitsevaa. Rade on siitä hieno hevonen, että siitä kyllä huomaa jos kaikki ei ole kohdillaan. Kuitenkin samalla se ilmaisee selkeästi kun kaikki on hyvin. Niinkuin nyt.

Mulle on tullut aika paljon kyselyitä Raden ruokinnasta (ja muutenkin stressihevosille sopivasta ruokinnasta) ja taitais olla taas erikoispostauksen aika. Ehdotuksia otetaan vastaan!

[ 139 - Onnistumisfiilis ]

Tänään ihanassa auringonpaisteessa tallille. Tarkotus oli mennä ilmansatulaa siirtymisiä, mutta matkalla tallille lähin ideoimaan ja suunnittelemaan miten teen ja satuloimiseen päädyttiin.

CR valmennus syksyltä 2011

Alkuverkaksi reipasta ravia & laukkaa ympäri kenttää, tehden isoja kaarteita samalla. Pyrin olemaan mahdollisimman paljon kevymmässä istunnassa, antaen sillä Radelle enemmän 'tilaa' työstää.

Käyntityöskentelyssä keskikäyntiä & takaosakäännöksiä. Tein tätä puolikkaalla kentällä niin, että pitkänsivun keskelle takaosakäännös, siitä samantien keskikäyntiin, lyhyellä sivulla muutama askel koottua käyntiä, siitä takaisin keskikäyntiin ja seuraavan pitkänsivun keskellä takaosakäännös. Aluksi oli tosi hankala saada kunnollista rentoa ja pitkää käyntiä. Lähin ite puristamaan tai puskemaan, ja lopputuloksena oli jännittynyt ja kiireinen hevonen. Kävin omat avut ja istunnan läpi ja rauhassa jatkettiin, lopulta saatiin oikeen hyvää käyntiä aikaseks. Keskikäynti nyt yleensäkkään oo Raden kanssa ollut ongelma, siitä saatu aina paljon kehuja tuomareilta, ja muiltakin. Takaosakäännökset suju tasavarmasti, ihan tarpeeksi pieniä niistä ei mielestäni vieläkään tule, mutta ne paranee kokoajan.

Ravityöskentelyä otettiin tänänä aika vähän, ihan perus harjotusravissa voltteja ja kaarroksia. Keskityin vaan omaan istuntaani, ristiselän joustoon ja Raden takajalkoihin. Muutama kämänen lisäys siinä seassa otettiin, ihan vaan sen verran lisättiin kuin pystyin huolellisesti istumaan.

Tänään oli aika laukkapainotteinen treeni.

Laukassa ensin molempiin suuntiin kokouraa pitkin pitkät sivut avossa ja lyhyillä sivuilla pieni eteenratsasus. Aluksi en meinannut saada painopistettä pysymään ja sisäjalka ei ollut tarpeeksi vahva, vaan R lähti valumaan erisuuntiin. Hetken tuskailun jälkeen sain pidettyä painon kohillaan ja avut selkeinä ja tuli muutama ihan mallikas avopätkä. Hieno R!

Tän jälkeen jatkoin avoteemalla, mut lisäsin mukaan sulkutaivutuksen & vaihot. Molemmilla lyhyillä sivuilla isolla pääty-ympyrällä ensin kierros sulkua ja sitten kierros avoa. Uralla suoristus ja lävistäjälle. Lävistäjän keskellä ravin kautta vaihto ja sama homma uudelleen. Toistettiin tätä kuviota aika kauan, kunnes Raden alkaessa väsymään, jätin ympyrät pois ja työskenneltiin pelkästään isolla kaheksikolla. Sulkutaivutukset onnistui mielestäni tosi kivasti heti alkuun. Sain ite pidettyä painon oikein ja sisäjalan rentona, sisäkäsi pysy kivan pehmeenä kokoajan. Avot ympyrällä. Noh, ois ne voinut paremminkin mennä, mutta oli siellä sentään hyviä pätkiä. En vaan oikeen tiiä mikä siinä menee pieleen. Tunneilla ne onnistuu paremmin, ja itekseni tehdessä pyrin analysoimaan ja miettimään mitä teen eritavalla ettei suju. En vaan keksi sitä jotain. Pitää taas ens tunnilla koittaa painaa mieleen se onnistumisfiilis ja ettiä itsekseen samaa.

Vaihot tehtiin ravin kautta mahdollisimman vähillä raviaskeleilla. Kuitenkin niin että siirtyminen & ravi hyvälaatuiset. Eikä vaan rykäsemällä askellajista toiseen. Lentävää vaihtoa en tänään koittanut kertaakaan, saatiin muutama todella nopea vaihto ravinkautta ja se saa riittää. Alettiin molemmat jo siinä kohtaa väsähtää joten eikun ravissa eteen alas, satula talliin ja maastoon käppäilemään loppukäynnit.

Vesarin kautta läpimärkä Rade tarhaan piehtaroimaan, kyllä oli onnellinen hevonen.

[ 138 ]

Ei oo ollut nyt oikeen kirjotettavaa, kevät lähestyy kovaa vauhtia ja samoin muutto uuteen kotiin lähenee päivä päivältä.

En oikeen tiiä miten päin mun pitäs olla tän muutoksen kanssa. Odotan innolla uuteen porukkaan tutustumista, uutta tallia ja sen tapoja, mutta samalla tuntuu tosi haikeelta lähteä. Oon tutustunut tällä tallilla niin moneen ihanaan ihmiseen ja saanut jakaa itkut ja naurut siellä. Rade tosiaan on mun ensihevonen ja vaikka mulla tietämystä olikin alussa hyvin, oltiin silti välillä sormi keskellä suuta. Kuitenkin aina joku rakas tallilainen auttoi ja neuvoi. Se, onko muutto lopullista, vai vaan kesäjuttu ei oo vielä tietoa. Tosiaan talli millä Rade nykyisin majailee menee kesäksi remonttiin ja muutamme läheiselle tallille 'evakkoon'. Saa nähdä, jos Rade viihtyy hyvin niin voi olla että jäädään sille reitille. Yritän olla stressaamatta, ihan oikeesti.

Sänkkäreillä viimesyksynä, kiitos kuvasta Jonna M.

Viimeviikko oli suht rento, ei mitään rankkaa treeniä minään päivänä. Perjantaina oli raspaus, ei löytynyt piikkejä. Kuitenkin purentaa taas korjailtiin jonkun verran. Sen johdosta päätettiin pitää viikonloppu ihan letkeetä, ei suitsia päähän ollenkaan. Maanantaina oli juoksutus ja tiistaina vasta ridattiin kunnolla. Keskiviikkona mun oli tarkotus mennä kunnolla hikeen, mutta ihana aurinkoinen kevätkeli ja heikohko olo ajo meiät maastolenkille. Nautiskeltiin molemmat Raden kanssa auringosta ja raittiista ilmasta, vajaa tunti jaksettiin pörräillä lähimetsissä (jotka tosiaan saa kaikki polut 20 minuuttiin koluttua..). Tänään mentiin kentällä siirtymisiä. Voimakkaan tuulen takia mörköjä oli joka nurkassa, puskassa, taivaalla, maassa, kaikkialla joten keskittyminen oli aluksi vähän mitä oli. Energia meni puhisemiseen ja tötöilyyn ja muutamaan otteeseen piti itekkin haukata happea, laskea 10 alaspäin rauhassa ja ottaa uudestaan. Kuitenkin pienen alkunaljailun jälkeen löytyi taas se miellyttämishaluinen ja aktiivinen hevonen. Työskenneltiin pääasiassa isolla kaheksikolla, ensin ravissa lävistäjät niin isoa ravia kuin pystyin kunnolla istumaan, joka kerta kasvatin ravia vähän enemmän. Päätyihin isot pääty-ympyrät laukassa. Tän jälkeen jatkettiin laukassa isolla kaheksikolla, missä lävistäjällä ravinkautta nopea vaihto ja päädyissä muutaman askeleen mittaiset käyntiin siirtymiset.

Vähän otettiin kierroksia näistä laukka-käynti-laukka siirtymisistä, mutta muuten toimi ihan mallikkaasti. R oli niin kevyen tuntunen että päätin koklata muutamat lentävät vaihotkin ja tulihan ne sieltä! Siinä kohtaa totesin että nyt riittää, onnistumisfiilis 100. Loppuverkka eteenalas ja loppukävelyt maastossa. Rapsutukset ja pusut ja poni takas tarhaan. Pidin vielä Jonnalle valmennuksen, sujui oikein kivasti. Vaikka tuuli veikin suurimman osan mun äänestä mukaansa..

Viimekesänä irtohypytyksen jälkeen. Bloggeri ei antanut ladata uusia kuvia, joten muutama fiilistelykuva pelastamaan postaus(;

Vähän harmittaa Raden puolesta, kun se on niin sosiaalinen niin tarhakaveri ehti jo muuttaa uuteen kotiin. Nyt se tuntuu vähän levottomalta kokoajan ja välillä kierteleekin tarhassa edestakaisin. Onneks muutama viikko jäljellä ja sit pääsee uuteen laumaan. Toivottavasti sieltä löytyis joku yhtä kiva kaveri, ku mitä edellinen oli.