En oikeen tiiä miten päin mun pitäs olla tän muutoksen kanssa. Odotan innolla uuteen porukkaan tutustumista, uutta tallia ja sen tapoja, mutta samalla tuntuu tosi haikeelta lähteä. Oon tutustunut tällä tallilla niin moneen ihanaan ihmiseen ja saanut jakaa itkut ja naurut siellä. Rade tosiaan on mun ensihevonen ja vaikka mulla tietämystä olikin alussa hyvin, oltiin silti välillä sormi keskellä suuta. Kuitenkin aina joku rakas tallilainen auttoi ja neuvoi. Se, onko muutto lopullista, vai vaan kesäjuttu ei oo vielä tietoa. Tosiaan talli millä Rade nykyisin majailee menee kesäksi remonttiin ja muutamme läheiselle tallille 'evakkoon'. Saa nähdä, jos Rade viihtyy hyvin niin voi olla että jäädään sille reitille. Yritän olla stressaamatta, ihan oikeesti.
Sänkkäreillä viimesyksynä, kiitos kuvasta Jonna M. |
Vähän otettiin kierroksia näistä laukka-käynti-laukka siirtymisistä, mutta muuten toimi ihan mallikkaasti. R oli niin kevyen tuntunen että päätin koklata muutamat lentävät vaihotkin ja tulihan ne sieltä! Siinä kohtaa totesin että nyt riittää, onnistumisfiilis 100. Loppuverkka eteenalas ja loppukävelyt maastossa. Rapsutukset ja pusut ja poni takas tarhaan. Pidin vielä Jonnalle valmennuksen, sujui oikein kivasti. Vaikka tuuli veikin suurimman osan mun äänestä mukaansa..
Viimekesänä irtohypytyksen jälkeen. Bloggeri ei antanut ladata uusia kuvia, joten muutama fiilistelykuva pelastamaan postaus(; |
Vähän harmittaa Raden puolesta, kun se on niin sosiaalinen niin tarhakaveri ehti jo muuttaa uuteen kotiin. Nyt se tuntuu vähän levottomalta kokoajan ja välillä kierteleekin tarhassa edestakaisin. Onneks muutama viikko jäljellä ja sit pääsee uuteen laumaan. Toivottavasti sieltä löytyis joku yhtä kiva kaveri, ku mitä edellinen oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti