maanantai 4. heinäkuuta 2011

[ 77 - Kisat, valmennus ja maastoesteet ]

Aika buenot päivät.

Lauantaina oli aikanen herätys, piti olla seiskalta Mellunmäessä, mistä mut sitten noudettiin kohti Sissiä. Laitettiin neitonen kuntoon, samoin sen harja. Matka Riihimäelle meni väsyneen vitsin ja Piukun syytöksien seassa. Samoin onnistuttiin eksymään useaan otteeseen. Lopulta kuitenkin päästiin kisapaikalle. Sissi pois trailerista, seisoskeltiin ponin kanssa varjossa, samalla juottaen ja puunaillen sitä. Pian olikin aika lähteä kisa-alueelle.

Käppäiltiin Sissin kanssa käsihevosalueella Nooran ja Veeran tutustuessa rataan. Neiti oli oikein säpäkkänä, mutta käyttäytyi kuitenkin oikein fiksusti häslingistä huolimatta. Pian alkokin "meiän luokka". Helteestä huolimatta Sissi jaksoi skarpata hyvin. Ens viikonloppuna onkin kolmen päivän hoitopesti tiedossa. Näköjään se menee niin että kerran hoitaja, aina hoitaja.

Eilen oli viimein taas valmennus. Tällä kertaa mun lisäksi oli kaksi muuta ratsukkoa. Tehtiin ah-niin-ihania-ja-helppoja siirtymisiä. Aluksi erittäin huonolla menestyksellä, mutta kyllä ne alkoivat pikkuhiljaa onnistua. Oli niin ihanaa kun pitkästä aikaa oli joku karjumassa könöttämisestä.



Rade oli oikein hieno, yritti täysillä kokoajan vaikka kuski vähän sähelteli omiaan ja hermostui itselleen välillä. Tehtiin töitä "neliöllä" sekä pääty-ympyrällä. Siirtymisten ohella vaikein tehtävä oli tehdä huolellinen kulma, jota ennen ja jälkeen on saatava puolipidäte läpi, sillä samantien kulman jälkeen muutama askel vastataivutusta, aluksi oli kamalan vaikea hahmottaa kyseinen tehtävä, mutta kyllä se siiitä. Onnistuttiin muutamaan otteeseen todella hyvin tossa. Saatiin muutenkin  tosi hyviä neuvoja millä saadaan siirtymisiin napakkuutta, takaosaa ja kuitenkin enemmän rentoutta. Onneksi Ripsi lupasi tulla ensi viikolla jo uudestaan.


Tänään oli pitkään odotettu maastoreissu! Lähettiin Veeran & Pikku-A:n kanssa meiltä Husöseen päin, matka meni, taas kerran, oikein tasokkaan huumorin höystämänä. Pian oltiinkin perillä ja Oona sekä Repe olivat meitä vastassa. Ravailtiin isolla laukkiksella ja katseltiin maastoesteitä silmät loistaen.

Mentiin aluksi banketin matalinta kohtaa käynnissä, sitten ravissa ja minä & Veera mentiin sitä myös laukassa, sekä myöhemmin isommasta kohtaa. Hengailtiin siinä hetki, kunnes mentiin ottamaan pienet laukkapätkät. Ravailtiin sitten rennosti hetki, jonka jälkeen Oona palasi takasin tallille ja me jatkettiin Veeran kanssa kahestaan. Annettiin ponejen kävellä rauhassa ja mietittiin samalla mitä erikoisimpia ratoja maastoesteiltä toisille.

Oli ihan mielettömän kivaa ja tuli tosi hyviä hyppyjä. Sain itsekin enemmän itsevarmuutta maastoesteitä kohtaan. Tommonen rento ja hauska tapa tutustua niihin. Pian lähettiinkin rämpimään kotia kohti, kokeillen pientä oikotietä, joka osottautui aika huonoksi (mutta hauskaksi) ideaksi. Saatiinpa mekin pieni seikkailu aikaseksi. Tielle takasinpäästyä matka tallia kohti meni rennosti.

Pistin Radelle ruuat eteen, kylmäsin jalat, rasvasin nenukin ja vietin sen kanssa aikaa ennen kuin vein sen takaisin laitumelle. On se vaan niin hieno.

Kaikista kuvista kiitokset menee Sanna K:lle. Kuvat on siis otettu sunnuntain valmennuksesta. Ne on taas klikattavissa isommiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti