maanantai 31. tammikuuta 2011

[ 54 - Kannatti ajaa 300km yhteen suuntaan ]

Perjantain hevosenmetsästys-reissu takana, ja vaikka matka oli pitkä ja väsynyt, niin määränpää oli sen arvoinen. Hevosen nimeä enkä kuvia paljasta, sillä pienet on hevospiirit.

Perillä minua odotti siis hellyyttävä, 15 vuotias ruuna. Joka antoi heti karsinassa erittäin hyvän ensivaikutelman, saman se teki myös ratsain. Itseäni jännitti aivan kamalasti, enkä millään keksinyt mitään hyvää tai oleellista kysyttävää. Onneksi hevosen omistaja oli mukava ja ymmärsi jännityksen. Hän osasi sitten itse kertoa kysymättä vaikka mitä oleellista. Kiitos siitä!

Ratsastuspuoli tehtiin niin että hevosen omistaja meni sillä hetken ensin, sitten minä ja ystäväni käväisi nopeasti selässä (että näen itse miten toimii ns. vieraalla ihmisellä ja saan "toisen mielipiteen" hevosesta). Lopuksi vielä omistaja näytti muutaman vähän isomman hypyn.

Ruunalla oli tosi ihanat askeleet, mikään automaatti kyseessä ei ollut, muttei myöskään mikään hankalin tapaus. Ihan selväpäiseltä vaikutti. Kokeilin avot,sulut,väistöt,vastalaukat ja vähän kaikkea mitä mieleen juolahti. Kaverini muisti fiksuna kokeilla myös vaihdot. Kaikki ne meni hienosti, tyylissä vähän hiomista, mutta enhän mä ihan valmista pakettia etsikkään. Otin myös muutamat hypyt molempiin suuntiin ja vaikka paikka oli vähän hukassa (tästä syytän vain jännittynyttä itseäni), niin ruuna hyppäsi kiltisti esteet. Katsoin vielä omistajan hypyt tarkkaan ja tekniikka on hevosella hallussa.

Ilmoitin jo omistajalle samantien, että eiköhän tää ole nyt se. Tutkailin rokotustodistuksia ja viimevuotista ell-tarkastusta, ne näytti kaikki hyvältä. Kuitenkin tarkistutan sen vielä itse. Hevosen omistaja lupasi selvitellä paikallisia eläinlääkäreitä ja niiden numeroita, hän kuitenkin ne minua paremmin tietää ja löytää.

Kotimatka taittuikin sitten hymyssä suin ja myönnettäköön että mulla on jo nyt vähän tuota hevosta ikävä.. Toivotaan nyt että kaikki on kunnossa ja tallipaikka löytyisi mahdollisimman pian, että pääsisi ruuna uuteen kotiinsa. Toiveet on korkeella, mut yritän silti pitää jalat maan pinnalla.

Muita ilmotusasioita on, että ensi kuun lopulla lähden kisahoitajaksi yhtiin kisoihin, ja suunnittelin tekeväni siitä päivästä suuremman postauksen. Voisin kertoa päivän tunnelmista ja siitä, mimmosta on olla "kisahoitaja". Laittakaa ihmeessä kommenttia jos kiinnostaa, ja varsinkin mikä aikeesta kiinnostaa eniten!

Nyt kuitenkin palaan koulutehtävien pariin ja myöhemmin tänään lähdetään kiertämään lähitalleja mahdollista karsinapaikkaa miettien.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti