[ 33 - Eilinen iltavuoro & tää päivä ]

Eilinen iltavuoro meni odotusten vastaisesti putkeen. Ensin muutama tunti aamuvuorolaisten kanssa, kunnes neljältä jäin yksin. Söin, kävin siivoamassa kengitysjätteet käytävältä (kengittäjä oli siis käymässä), vaihtelin vesiä muutamassa tallissa ja katsoin että hevoset pääsee ajoissa tunneille.

Sitten olikin ns. kokkaamisen aika, eli muutama hevonen meillä syö normaalin kaura/peacemakeri -annoksen lisäksi myös "mössöjä" (turvotettu seos greenlinea, pellavaa jne.). Niiden tekoon ei kauaa mennyt, ja vein soseämpärit talleihin valmiiksi iltaruokintaa varten.

Siinä sitten siivoilin vielä tallipihaa ja puuhastelin kaikennäköistä kunnes oli aika alkaa jakamaan heiniä, eli ensin heinät hepoille ja sitten lakaisu. Sama toistuu joka tallissa. Sen kierroksen päätyttyä alkaakin väkirehukierros, joka ei mene enää ihan niin loogisesti. Viimeinen hevostunti päättyy yhdeksältä, eli saan ensin ruokittua plus suljettua ponitallit ja viimeisenä vanhan, uuden sekä hirsitallin. Viimeisen tunnin ratsastajien saavuttua kävin ruokkimassa viimeiset tallit, sulkemassa ne (sulkemisella siis tarkoitan tiettyjen ovien sulkemista & valojen kiinni laittamista) ja lopuksi vielä suljin satulahuoneen, toimiston ja ratsiksen. Iltakymmenenaikoihin, kaikki valot sammutettuna, Husö oli aika karmiva paikka. Eiköhän siihenkin totu.

Tänään mulla oli töitä kasista neljään, meni ihan putkeen. Ekaks karsinoitten siivousta ja kuivittelua, sitten hevosten laittoa tunneille, tallipihan siivousta, ruokintaa. Päivä oli yllättävän nopeasti ohi. Kuitenkaan en lähtenyt kotiin jo neljältä, sillä ratsastuspäivä!

(Huomatkaa ovelasti sijoitettu ratsastusaiheinen kuva. Kiitos Sanna K.)

Mentiin erilaisia hevosen herkistystehtäviä ja kumpikaan, Kalle tai minä, ei olla niissä mitään parhaita, tai siis herkimpiä, eli jouduttiin molemmat hommiin. Kuitenkin pitkän kaksinkamppailun ja tuskailun jälkeen homma alko toimimaan hyvin, molemmat ollaan kehitytty. Oon nyt kiinnittänyt tosi paljon huomiota, niin tunneilla kuin yksin ratsastaessa, mun taipumukseen jäädä sisäohjaan kiinni & tehdä liian pitkiä pidätteitä. Kuitenkin alan päästä tosta jo pikkuhiljaa eroon, onneksi.

Laitoin tohon sekaan nyt jotain vanhoja kuvia, kun kuitenkin pitkä postaus ja kuvattomana näytti kamalan ankealta.Viime talvena, kiitokset kuvasta Hanna S.