[ 113 - Omenatuuppailua ]

Hahah, sori otsikko. Koitin olla todella ovela. Radella oli eilen hieronta ja hyvässä lihassa mennään edelleen. Ei jumeja tai muuta sellasta.

Tänään sain kaveriltani lainaan omenan makuiset kolmipalat, heti suitsittuani Raden niillä, mun oli pakko köyttää suu kiinni, sillä ne kuolaimet maistu herkkujakin paremmalta. Se imi ja koitti syödä niitä epätoivon vallassa. Saatuani sen suun kiinni, se tyytyi jatkamaan imeskelyä ja kuolaamista. Ratsastaessa se oli todella hyvä! Paljon tasaisempi, eikä yhtään kiinni edes oikealta. Vähän se vielä heiluttaa, mutta oon huomannu sen johtuvan ihan omasta ratsastamisesta. Liian vähän jalkaa, liikaa painetta. Onneks mulla on hevonen joka oikeasti selkokielellä sanoo kun teen väärin.
     

CR-kurssilta tänä syksynä, tais ujottaa ku katse alas.

Mentiin maneesissa joku 1,5h. Ensin tein pientä laukkatyöskentelyä, vähän vaihtoja. Saatiin muutama puhas vaihto, kunnes alko taas mennä sähläämiseks. Välikäynnit ja sen jälkeen avoja, ensin käynnissä ja sitten ravissa. Otin myös pariin otteeseen laukassa uraa pitkin, molempiin suuntiin yksi onnistunut pitkäsivu riitti. Avojen jälkeen siirryttiin väistöihin. Lyhyen sivun keskeltä radan poikki ja väistö uraa kohti, käynnissä ja ravissa oikeen onnistuneesti. Yleensä väistöt on helppo mokata, lähtee aivan liian jyrkkään, nyt saatin tosi hyvää loivaa ja rentoa väistöä. Väistöjen jälkeen vielä laukkaa ja siinä sitten innostuttiin kokeilemaan avoja & sulkuja samalla reitillä kuin väistöjä. Sulut eivät onnistuneet ihan nappiin, mutta avot menivät ihan mielettömän hyvin. Sain niillä Raden kunnolla avuille ja päätin jatkaa laukanvaihtoharjoitusta. Eli avossa uralle, suoristus ja vaihto. Onnistui lähes joka yrittämällä saada heti hyvä ja puhdas vaihto. Vähän rentoa, pitkää laukkaa uralla ja kunnon loppuverkat. Tosi hyvää ravia, takaosa alla ja Rade oli tosi rento ja rehellisesti venytti itseään. Tänään saatiin taas se kauan kaivattu fiilis tuuppaamiseen, alkanu jo epätoivo lähestyä kun hetkeen mikään muu ei oo oikeen sujunu. En tiedä onko kaikki kiinni kuolainvaihdosta vai siitä, että muistin opit ja keskityin omaan istuntaan ja apujen selkeyteen. Pitäs kyllä saada jotain valmennusta taas itelleen järkättyä.

Pitkät loppukäynnit joiden aikana kuivattelin Raden. Talliin päästyä koitin olla ripeä, kello oli siinä vaihessa jo puol9. Jalkojen kylmäys, kamojen pikapyyhkäsy ja Raden pikaharjaus. Vähän yli 9 päästiin jo lähtemään, oon alkanut nopeentaa tahtia.

Kävin muuten hakemassa itselleni uuden kypärän & takin. Kypäräksi valitsin Charles Owenin GR8-mallin ja samalla reissulla mukaan lähti todella mukava ja lämmin Equilinen untuvatakki.