Puhuttaessa istunnasta, tulee minulle mieleen koko paketti, ei vain se missä asennossa lantio on. Istunnan oikeaoppisuuteen vaikuttaa ryhti, kylkien suoruus, käsien sekä jalkojen asennot. Tämä aihe on kuitenkin jo käsitelty, joten ei siitä sen enenpää.
Yleisimmin ratsastaessa monet sortuu ns. passiiviseen istuntaan. Se tarkoittaa suoraan sanottuna matkustamista, liikkeen mukana kulkemista. Tällöin istunnalla ei vaikuteta hevosen millään tavalla. Itse myönnän valitettavan usein tekeväni tätä, välillä se on ihan hyväksikin. Kuitenkin haluan kehittyä mahdollisimman pienieleiseksi ja oikeaoppiseksi apujen osalta - on siis minunkin poistuttava mukavuusalueeltani. Aktiivinen istunta, jossa hevoseen pyritään vaikuttamaan istunnalla. Hevosta pystyy nopeuttamaan, hidastamaan, kääntämään, pysäyttämään, muuttamaan askeleen laatua - pelkästään istunnan avulla. Tähän pyrin itsekkin.
Jotta päästään vaikuttamaan lantion avulla kunnolla, on vatsalihasten sekä kehonhallinnan oltava timmissä kunnossa. Tähän suosittelen monipuolista urheilua ja pilatesta. Itselläni on ensimmäinen hoidossa, mutta puolentoistavuoden "Vitsi kun pilates olis kiva alottaa.." - toitotuksella en ole saanut hankittua edes "tee se itse"-dvdtä. Omasta kokemuksesta kuitenkin voin sanoa, että lihaskunnon ja kehonhallinnan parantuessa on paljon helpompi joustaa ja pistää liikettä vastaan. Selässä oltaessa on myös tarkkailtava, ettei lonkat/polvet purista ja ettei kantapäät kaivele hevosen kylkiin koloja. Virheitä oppii helpommin, ja niiden korjaaminen on suorastaan veemäistä. Liian monet valitsevat kädellä ratsastamisen jalon taidon.
Taas lähti metsään, takaisin aiheeseen.
Lonkkien ollessa auki ja jalkojen ollessa rennot, mutta lähellä hevosta, kylkien ollessa suorat ja lantion ollessa joustava, muttei lötkö aletaan päästä vaikuttamisen alkuun. Helpoimmat istunnan avulla tehtävät asiat ovat askeleen nopeuttaminen ja hidastaminen. Koitan neuvoa tämän yhtä elävästi (kuitenkin missaatte hyvin harjoitellun demostraationi) kuin teen sen tuntia pitäessäni. Otetaan harjoitusaskellajiksi ravi.
Istu ensin ihan tavallista harjoitusravia mahdollisimman passiivisessa istunnassa, mieti miltä se tuntuu. Lantion liike on rento ja tasainen. Vauhtia lisätessä, tahtia rikkomatta, jatka samaa liikettä lantiolla, mutta tee se isompana ja pidempänä. Hevonen pyrkii mukailemaan istuntaa ja menee sen mukana. Istu isoa voimakasta liikettä, lantio joustaen. Varo takanojaa! Suurin virhe mitä tässä näkee ja mitä itse myös aina sillointällöin harrastan. Lantion voi työntää eteen, ilman että ylävartalon tarvitsee hievahtaakkaan.
Mieti nyt se tunne, mikä ravissa on (oletan sinun onnistuneen ensimmäisessä harjoituksessa). Se on voimakas, eteenpäinpyrkivä. Nyt rupea istumaan liikettä vasten. Säilytä sama tahti, mutta pienemmässä liikkeessä. Lantion liike on hidas ja vahva. Tässä vaiheessa on tärkeää ettei ravia päästetä löysäksi! Sama voima säilyy takajaloissa mikä se oli äsken nopeammassa vauhdissa. Istu ravia, kuin se pompottaisi todella paljon. Tämä saattaa olla aluksi vaikea ymmärtää (ainakin minulle oli), mutta suosittelen kokeilemaan. Tämän sisäistettyään sujuu kokoaminen huomattavasti kivuttomammin. Hidas vauhti, korkea askel. Tahti pysyy kokoajan samana.
Teen usein itse, ja teetän monesti valmennusta pitäessäni, kyseistä harjoitusta. Lantion käyttöä ei ikinä voi painottaa tarpeeksi. Suoralla uralla tehtäessä kyseinen tehtävä on yksinkertainen, mutta lisättäessä puomeja, erilaisia teitä, väistöjä etc saa siitäkin pähkinää purtavaksi.
Seuraavaksi pysäytetään hevonen. Syvä uloshengitys, pohkeet lähellä ja lantion liike seis. Taas pidetään se paino keskellä satulaa, ei lähdetä nojailemaan mihinkään suuntaan, varsinkaan taakse. Kyseistä tehtävää ei voi yksinkertaisemmin selittää, enkä halua sotkea ketään lähtemällä hienosäätämään tässä. Yksinkertaiset, selkeät, hienostuneet avut ovat kaiken lähtökohta ja perusta. Samoin istunnalla kääntäminen, siirtele painoasi satulassa sinne suuntaan minne haluat hevosesi menevän.
Painoavut ovat siitäkin syystä tärkeät, että niitä tarvitaan valitettavasti ihan kaikessa. Hevonen pyrkii mukailemaan ratsastajaa, eli jos ihmettelette että okeista pohje ja ohjasavuista huolimatta ei väistöt onnistu, tarkistakaa missä oma painonne on!
Tästä aiheesta tulee tekstiä vaikka kuinka paljon, kuitenkin nyt on mentävä nukkumaan, joten tämä saa jäädä part ykköseksi. Laittakaa mielipidettä ja kommenttia mitä haluatte part kakkosessa käsiteltävän. Tai mitä minun pitää selventää. Osaan olla innostuessani enemmän kuin epäselkeä. Kuvat ovat vaan satunnaisesti napattuja, ei mitenkään vaivalla väännettyjä tähän. Sori.
Edellisen postauksen luki 122 ihmistä, ja kuitenkin vain kolme laittoi kysymyksiä (kiitos niistä ♥), jos kysymyksiä ei tule enenpää niin en valitettavasti tee kyseistä postausta. Bloggeria vähemmän käyttäville tiedoksi, että kysymykset voi laittaa myös anonyyminä, sekä sellaiset joilla ei ole tunnusta tänne.
senkin tyhmyri päivitäs nyt potrapojka
VastaaPoista