[ 84 - Harjoituskisat ]

Tänään oli ne kisat, huhhuh mikä päivä! Koko viikon stressannu niitä, järjestellyt kaikkea, koittanut opetella ratoja ja käynyt töissä. Samalla Radea paijaillut.

Torstain treenit menivät aivan päin sitä jotain, mitä en tässä viitsi mainita. Itse olin ihan lukossa, en saanut Radea kunnolla pohkeen eteen ja irti oikealta, suutuin itselleni, Rade luuli minun suuttuneen sille ja suuttui takasin. Noilla fiiliksillä tänään kisoihin.

Vielä kehut ennen radalta poistumista :)

Tänään alkuverkassa Rade oli pörheä. Se nosteli jalkojaan ja kuikuili joka puolelle, vaikka sitä jännitti, se selvästi nautti tilanteesta. Onneksi verkka oli radan sisäpuolella, sillä poni pelkäsi aitoja, kulmia, tuomarinkohtaa, kirjaimia ja varmaan myös itseään. Sain rauhassa näytettyä kaikki. Verkka meni ihan ookoo, en saanut Radesta ihan niin paljon irti kuin olisi pitänyt, se jäi aika tahmeaksi. Olisi pitänyt vaan ratsastaa enemmän, eikä keskittyä jännittämiseen. Eka mentiin helppo B : 0 2009, Alkoi aika jäykästi. Menin itse (norrmaaliin tapaani) ihan lukkoon, keskiravissa pistin pohkeet kiinni, mutten muistanut istua tahtia tai pidättää. Toinen lisäys oli ihan tahditon ja toisessa rikkoi laukalle. Muuten rata meni ihan ok, mun pitäisi olla vaan huolellisempi ja keskittyä. Kuitenkin prosentteja tuli 55, eli läpi päästiin. Jaettu kolmas sija napattiin tästä luokasta (tosin ratsukoita oli vain neljä, eli kaikki päästiin sijoille!).

Kunniakierroksen baanattamisen jälkeen Rade oli kunnolla pohkeen edessä ja hereillä. Eli ens kisoissa alotan suoraan kunnarista ja sitten verkkaamaan. Tokana luokkana mentiin helppo A : 0 2009. Rata (jos vastalaukkoja ei olisi ollut) oli Radelle paljon parempi. En tiedä miksi. Kyseinen rata, jolla torstain valmennuksen jäljiltä, mulla ei ollut mitään tavotteita. Kuhan ees parin kuukauden jälkeen kehataan nauraa asialle - tyylillä mentiin. Se, ettei mua jännittänyt näky radalla ja kunnolla! Olin huolellinen, Rade pysyi rentona. Ensimmäiseen vastalaukkaan kaikki meni ihan nappiin, kuitenkin siinä vaiheessa tajusin sen itse, että hei vietävä täähän menee hyvin, ja sit alko tuttu (ja ei niin turvallinen) jännääminen ja "tähänkin asti menny hyvin pakko onnistuu" - tyylinen pakkoratsastus.

Mä tykkään tästä kuvasta ihan hirveesti!

Loppurata ei sitten mennytkään ihan niin hienosti, itse annoin vastalaukassa vaihtoavut (järkevää eikö) ja en valmistellut muutamaa nostoa, niin tuli väärät laukat. Ei voi mitään, meidän ensimmäisiksi kisoiksi meni paremmin kuin odotin. A:sta tuli toooosi löysällä arvostelulla 52,4%. Ratsukkoja oli vain kolme, joten saatiin kuitenkin kolmas sija. Ei jääty kuitenkaan paljoa kakkosesta jälkeen. Vaikka möhlinkin loppuradan, niin mua ei haittaa. Ensimmäistä kertaa elämässäni menin radalle rentona ja ratsastin huolellisesti ja siististi, vaikka vain puolet radasta. Nyt opittiin taas Raden kanssa tuntemaan toisiamme astetta paremmin.

Syksyllä sitten aletaan kiertämään seurakisoja, ei sijoituksia havitellen vaan onnistumisen tunnetta.


Huomenna alkaa leiri, lähetään Raden kanssa sinne jo iltapäivällä ja mennään porukalla uittamaan. Eli ens viikolla tulee varmaan vasta viikonloppuna päivitystä, ellei jollain ole läppäriä (ja halua lainata sitä..). Kuten ennenkin, kaikki kuvat saa klikkaamalla isommiksi. Niin ja jos joku ihmettelee pinteleitä, niin kaikkien varusteiden ollessa sallittuja, päätin pistää panostaen.

♥