[ 80 - Lomaviikko ]

Tällä viikolla on ollut ihan mielettömästi kaikkea, tää oli kuitenkin mun koko kesän ainoa oikea lomaviikko.

Tiistaina oltiin Veeran kanssa katsomassa Pia Pantsun valmennusta, tehtävät oli kivoja ja rataa olisi ollut kiva päästä kokeilemaan. Simppeli, mutta kuitenkin paljon kääntöä ja vääntöä.

Keskiviikkona oli aamulla valmennus. Kyseisen tunnin oli tarkotus olla viikonloppuna, mutta se valitettavasti siirtyi. Työskenneltiin suurin osa ajasta pääty-ympyrällä. Teemana oli siirtymiset ja temmonvaihtelut. Meni pitkästä aikaa oikeasti hyvin, vaikka olin aivan hiestä märkä ja kuollut kyseisen helteessä rääkkäämisen jälkeen. Tulipas siinä mielentilassa luvattua, että meen parin viikon päästä järkättävissä miniharjotuskisoissa heA. Apua.

Torstaina oltiin Veeran ja kumppaneiden kanssa Virossa shoppailemassa! Mukaan lähti kaikkea muuta mitä piti, Radelle en löytänyt yhtään mitään. Yksi kiva panssari siellä oli, mutta se oli aivan liian kallis. Itselleni mukaan lähti kuitenkin muutama Kingslandin t-paita, verkkatakki, Pikeurin kisapaita sekä Röekclin hanskat. Eli ihan hyvän saaliin sain kuitenkin napattua.

Perjantaina oli mun ja Raden ensimmäinen estetreeni! Nelli tuli pitämään meille tuntia ja tykkäsin niin paljon, että me kyllä pidetään Nelli. Oon arka hyppääjä, jonka taidot on enemmän kuin pahasti ruosteessa ja sama kuvailu koskee edes jollain tapaa Radea. Tai arka se ei ole, poni ei vaan luota itseensä.

Mentiin rataa, jossa keskityttiin okeaan ponnistuspaikkaan, hevosen suoruuteen sekä siihen että pääsen hyppyihin mukaan. Aluksi rata oli pelkkää kaaosta, mutta "pienen" hiomisen jälkeen alkoi rata sujua sulavasti ja siististi.

Rata oli kiva, varsinkin linja kolmoselta neloselle. Siinä piti oikeasti miettiä että miten se on fiksuin tulla, jotta pääsee neloselle hyvin. Alotettiin hyppäämään 50-70cm korkeuksilla ja nosteltiin pikkuhiljaa niin että lopulta rata oli 70-90cm. Muuten musta olisi tyhmää että heti ollaan nostelemassa, mutta kevään välikokeissa estekorkeus on metriä ja siihen mennessä pitäs ne metrin esteet mennä ku vettä vaan. Pitää vaan oppia ettei se korkeus mua syö, ja Rade hyppää paljon paremmin vähän korkeemmille esteille.

Eilen oli tarkotus käydä vaan köpöttelemässä maastossa. Hain Raden sisälle ja harjasin, heitin suitset päähän, hyppäsin selkään ja lähettiin poluille. Kuitenkin sade ja jyrinä yllättin meiät, joten mentiin hetkeksi maneesiin. Menin kokoajan ohjat pitkänä ja tein kaikki siirtymiset ja käännökset vaan omalla istunnalla. Tona aikana sade oli loppunut ja tehtiin loppukäynnit lähimaastossa. Yhteensä selässä olin n. 20 minuuttia. Puunasin Radea, annoin ruuat ja vein sen takasin pihalle.

Tänään meen pitämään tuntia Sannalle ja Mikolle sekä huomenna palaan takasin työelämään. Oivoi. Unohdin kokonaan mainita! Tulkoon tälläsenä loppukevennyksenä tieto siitä, että sain vihdoinkin hankittua estesatulan. Jossa on vielä hyvä istua. Voittajafiilis.